Skip to main content

Koulutuskalenteri

SAY:n koulutuskalenterista löydät tietoja sekä kotimaisista että ulkomaisista koulutustapahtumista.

Jos olet järjestämässä koulutustapahtumaa, jonka tiedot haluaisit esille koulutuskalenteriin, voit ottaa yhteyttä Elmeri Santalaan: elmeri.santala(at)pshyvinvointialue.fi

Erikoistuminen

Keskeinen tieto erikoislääkärikoulutuksesta on koottu sivustolle Erikoislääkärikoulutus – laaketieteelliset.fi | Lääketieteelliset.fi

Erikoislääkärikoulutukseen hyväksytään työkokemusta, joka on kertynyt täyslaillistettuna lääkärinä. Koulutuksen vaatimukset ovat valtakunnallisesti yhtenevät.

Koulutusohjelman vähimmäispituus täysipäiväisesti työskenneltäessä on viisi vuotta. Käytännössä osaamistavoitteiden saavuttaminen voi viedä pidemmän ajan.

Opinto-oikeutta erikoislääkärikoulutukseen haetaan sähköisesti Opetushallituksen ylläpitämän Opintopolku -portaalin kautta.

Yliopiston myöntämä opinto-oikeus ei automaattisesti takaa työpaikkaa koulutusyksikössä. Erikoistuvan tulee itse huolehtia siitä, että hän löytää soveltuvan työpaikan yksiköstä, jonka yliopisto on hyväksynyt koulutuspaikaksi. Toisaalta alalla voi hyvin työskennellä ja kerryttää kokemusta, vaikka ei olisi vielä saanut yliopistolta erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeutta.

Koulutuksen loppuvaiheessa on suoritettava erikoislääkärikuulustelu. Valtakunnallinen kuulustelu perustuu kuulusteluvaatimuksissa mainittuun kirjallisuuteen, lainsäädäntöön sekä erikoisalan käytännön tietoon.

Erikoislääkärikoulutus rakentuu seuraavista kokonaisuuksista:

  • Terveyskeskustyö 9 kk
  • Käytännön koulutus erikoisalalla
  • Vähintään 6 kk työskentelyä anestesiologiaa ja tehohoitoa tukevan/täydentävän muun kliinisen erikoisalan lääkärin tehtävissä
  • Toimipaikkakoulutus
  • Teoriakoulutus (vähintään 100 tuntia, yksiköiden toimipaikkakoulutusta ei lueta erikoisalan teoriakoulutukseksi)
  • Johtamisopinnot 10 op
  • Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
  • Erikoislääkärikuulustelu

Anestesiologian ja tehohoidon kuulusteluvaatimukset

Kirjat (viimeisin painos)

  1. Miller RD, Eriksson LI, Fleisher LA, Wiener-Kronish JP, Cohen NH & Young WL (toim.): Miller´s anesthesia (Elsevier)
  2. Kalso E, Haanpää M, Hamunen K, Kontinen V & Vainio A (toim.): Kipu (Kustannus Oy Duodecim)
  3. Webb A, Angus D, Finfer S, Gattinoni L & Singer M (toim.): Oxford Textbook of Critical Care (Oxford University Press)

Lehdet (kaksi viimeisintä vuosikertaa)

  1. Anesthesia & Analgesia
  2. British Journal of Anaesthesia
  3. Critical Care
  4. European Journal of Pain
  5. Intensive Care Medicine
  6. Resuscitation
  7. New England Journal of Medicine, Lancet ja JAMA (Journal of the American Medical Association) soveltuvin osin

Suomalaiset anestesiologian ja tehohoitolääketieteen Käypä hoito -suositukset sekä lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin.

Lisäkoulutusohjelmat ja erityispätevyydet

Lisäkoulutusohjelmat

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri voi hakea yliopistolliseen lisäkoulutusohjelmaan. Erikoisalamme lisäkoulutusohjelmia ovat:

  • Ensihoitolääketiede
  • Lastenanestesiologia ja tehohoitolääketiede
  • Neuroanestesiologia ja neurotehohoito
  • Obstetrinen anestesiologia
  • Sydänanestesia
  • Tehohoitolääketiede
  • Verensiirtolääketiede (vain Helsingin yliopistossa)

Ensihoitolääketieteen lisäkoulutusohjelmaan voi hakea anestesiologian ja tehohoidon tai akuuttilääketieteen erikoislääkäri. Tehohoitolääketieteen lisäkoulutusohjelmaan voi hakea anestesiologian ja tehohoidon, infektiosairauksien, kardiologian, keuhkosairauksien ja allergologian, kirurgian alojen, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien, neurologian, neurokirurgian, tai sisätautialojen erikoislääkäri. Verensiirtolääketieteen lisäkoulutusohjelmaan voi hakea kliinisen kemian tai anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri.

Lisäkoulutusohjelmien käytännön koulutuksen kesto on 2 vuotta, ja se suoritetaan yliopiston hyväksymässä koulutuspaikassa asianomaisella alalla. Koulutuksen aikana on saavutettava osaamistavoitteet, jotka on kuvattu lisäkoulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Lisäkoulutusohjelmaan sisältyy teoriakoulutusta vähintään 60 tuntia koulutusyksiköiden oman sisäisen viikkokoulutuksen lisäksi.

Lisäkoulutusohjelman hyväksytty suorittaminen edellyttää myös hyväksyttyä tulosta kuulustelusta. Koulutettava voi osallistua valtakunnalliseen loppukuulusteluun tai lisäkoulutusalan eurooppalaiseen tai pohjoismaiseen kuulusteluun. Kuulustelun voi suorittaa viimeisen koulutusvuoden aikana.

Lisätietoja:

Erikoislääkärikoulutuksen lisäkoulutusohjelmat | Lääketieteelliset.fi (laaketieteelliset.fi)

Erityispätevyydet

Erityispätevyysjärjestelmä on Suomen Lääkäriliiton ylläpitämä pätevöitymisohjelma, jonka tarkoituksena on tukea liiton jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyksistä suurin osa on monialaisia ja niitä on mahdollisuus suorittaa useamman erikoisalan erikoislääkäritutkinnon pohjalta. Osan erityispätevyyksistä voi suorittaa lääkärin perustutkinnon pohjalta. Erityispätevyysjärjestelmään kuuluvat muun muassa:

  • Kivunhoitolääketiede
  • Lääkärikouluttajan erityispätevyys
  • Palliatiivinen lääketiede
  • Sukelluslääketiede ja ylipainehappihoito

Lisätietoja Lääkäriliiton sivuilla: Lääkäriliitto – Erityispätevyydet (laakariliitto.fi)